Ulosoton kesto riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka suuri velka on, kuinka paljon velalle kertyy korkoa ja kuinka paljon tuloista voidaan kuukausittain ulosmitata. Tämä laskuri laskee ensin kuukausittaisen ulosoton määrän samoilla vuoden 2026 suojaosuuksilla kuin Ulosottolaskuri.fi-palvelun etusivun laskuri ja simuloi sen jälkeen velan lyhenemistä kuukausi kerrallaan.
Tulos on arvio. Todellinen kesto voi poiketa siitä esimerkiksi tulojen, korkojen tai suojaosuuksien muuttuessa. Tarkat tiedot omista veloistasi ja niiden tilanteesta näet ulosottolaitoksen asiointipalvelusta.
Mitkä asiat vaikuttavat ulosoton kestoon?
- Velkojen määrä. Laskuriin syötetään ulosotossa olevien velkojen yhteismäärä, eli pääoma sekä siihen mennessä kertyneet korot ja kulut.
- Korko. Velalle kertyy ulosoton aikanakin korkoa. Tyypillisesti kyse on viivästyskorosta, joka on 1.7.–31.12.2026 korkolain mukaan 9,5 % vuodessa. Joissain veloissa korko voi olla sopimuksen mukainen ja tätä korkeampi tai matalampi.
- Nettotulot ja elätettävät. Nämä ratkaisevat suojaosuuden ja sitä kautta sen, paljonko tuloista ulosmitataan kuukaudessa. Laskentaperiaatteet on kuvattu tarkemmin etusivulla.
- Vapaakuukaudet. Kun ulosotto on jatkunut vähintään vuoden, voi saada ilman erillistä pyyntöä 1–3 vapaakuukautta vuodessa, jolloin ulosottoa ei tehdä. Vapaakuukaudet pidentävät ulosoton kokonaiskestoa. Lue lisää ulosoton vapaakuukausista.
- Veronpalautukset. Veronpalautukset ulosmitataan tyypillisesti kokonaan, joten ne lyhentävät velkaa kerralla. Laskuri kohdistaa veronpalautuksen velkaan vuosittain elokuussa.
Miksi velka ei aina lyhene?
Ulosotossa kertyneet suoritukset kohdistetaan lähtökohtaisesti ensin kuluihin ja korkoihin ja vasta sen jälkeen velan pääomaan. Jos kuukausittain ulosmitattava summa on pienempi kuin velalle kuukaudessa kertyvä korko, ei velan pääoma lyhene lainkaan. Esimerkiksi 30 000 euron velalle kertyy 9,5 %:n korolla korkoa noin 237,50 euroa kuukaudessa. Jos ulosotto on tätä pienempi, velka ei koskaan tule ulosoton kautta maksetuksi.
Tällaisessa tilanteessa ulosotto voi jatkua siihen saakka, kunnes velka vanhentuu lopullisesti. Yksityishenkilön velka vanhentuu lopullisesti pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velalle on saatu ulosottoperuste (esimerkiksi tuomio). Tietyissä tilanteissa, kuten rikokseen perustuvissa korvauksissa, määräaika on 20 vuotta. Mahdollinen vaihtoehto voi olla myös velkajärjestely.
Mitä laskuri ei huomioi?
Ulosoton kestoon vaikuttaa käytännössä useita tekijöitä, joita ei ole mahdollista ennustaa etukäteen. Laskuri olettaa, että tulot, korko ja suojaosuus pysyvät koko ulosoton ajan samoina. Lisäksi laskuri ei huomioi:
- ulosottomaksuja, jotka voivat hieman pidentää kestoa
- eri velkojen erilaisia korkoja (laskuriin kannattaa syöttää velkojen keskimääräinen korko)
- yksittäisten velkojen vanhentumista eri aikaan
- pyynnöstä myönnettäviä ylimääräisiä vapaakuukausia
- muuta mahdollista ulosmittausta, kuten omaisuuden ulosmittausta.
Laskuri olettaa ulosoton alkavan ensi kuussa. Automaattiset vapaakuukaudet on jaettu tasaisesti ulosoton toisesta vuodesta alkaen. Todellisuudessa ulosottomies päättää vapaakuukausien ajankohdan.
Tiesitkö? Velkojen yhdistäminen voi onnistua myös maksuhäiriömerkinnän kanssa (ja ilman) → Lue lisää.